torstai 28. maaliskuuta 2013

Kuulumisia

Onpahan ollut taas vaihteeksi tapahtumarikas viikko. Viime viikolla levisi auto ja eihän se kestänytkään kasassa kuin kuukauden. Jouduttiin vaihtamaan radiaattori sekä hihnankiristin. Radiaattorista tiedettiin jo aiemmin, mutta moottorivalon syttyessä iski pieni paniikki..mutta nyt pitäisi kaiken olla kuitenkin kunnossa.

Meidän majoituskuviot on myös muuttuneet sitten viime kerran. Viime viikolla poikettiin ihan vitsillä kiinteistövälittäjän juttusilla ja tästä hostellin takaa löytyi meille uusi majoitus. Ollaan kyllä molemmat niin helpottuneita, vaikka muutettiin vain 50 metriä, niin silti muutos oli todella iso: ei enää lutikoita, siistit asuintilat, oma pesukone, iso televisio, toimiva dvd-soitin, toimiva uuni,ei ilkeää manageria ja oma rauha. Kelpaa kyllä viettää tässä viimeiset viikot. Pystyy suunnittelemaan jatkoreissuakin paremmin. Meidän muutto sujui kyllä kaikinpuolin yllättävän hyvin. Oltiin varmoja, että joudutaan hostellin omistajan kanssa ongelmiin, kun ilmoitetaan, että ollaan lähdössä. Yleensä ottaen vastaanotto on aika kuiva, jos joku ilmoittaa maisemanvaihdoksesta ja vie työn mukanaan. Meidän kohdalla Joe oli kuitenkin yllättävän armollinen. Tosin, ehkä ne halusi jo päästä meistä eroon. Lutikkaongelman jälkeen ei nimittäin tehty muuta kuin valitettu, koska asioille ei oikein tahtonut tapahtua mitään ja lupauksilla ei ollut katetta. Mutta kuitenkin happy ending. :)

Tosin suomitytöt halusi muuttaa meidän kanssa, tytöillä oli samainen lutikkaonglma huoneessaan. Kaikki olikin meilkein jo valmista, mutta lopulta kiinteistövälittäjä ilmoitti, että homma ei onnistu, koska eivät halua viedä liikaa asiakkaita hostellilta... joten tyttöjen puolesta oli jo päätetty valmiiksi. Ärsyttävää. :(



Keittiö kaikilla "herkuilla"



Pesukone, mikä ihanuus... ei enää katkenneita tops-puikkoja ;)



Keittiö, jossa on yhtenäinen keittiökalusto. Luxury.



Uusi iloinen kämppiksemme



Lutikkavapaa sänky


Töissä on mennyt samaa rataa kuin ennenkin. Nyt alkaa jo vajassa työskentelykin välillä tuntua melko yksitoikkoiselta, mutta edelleenkin dollarin kuvat kiiluu silmissä ja sillä vauhdilla mennään eteenpäin. Etenkin nyt on "ankara" säästökuuri edessä kun tuli näitä yllättäviä kustannuksia eteen. Tosin tänään pääsiäisen kunniaksi käytiin vähän Renmarkissa shoppailemassa. Ostettiin mokkula koneeseen, digitaalinen kehysavaimenperä (avaimenperä, johon voi laittaa digitaalisia kuvia.. ajateltiin laittaa motivaatiokuvia roadtripistä) ja muuta pientä.



Telstra mokkula. Telstralla parhain kattavuus Australiassa. Vähän hitaasti vielä toimii, mutta jospa se siitä lämpiää.



On se tekniikka vaan niin ihmeellistä. (Dick Smith 6 dollaria)

Niin ja investoitiin tänään myös kuntosalijäsenyyteen kuudeksi viikoksi.: D Tarkoitus olisi pitää kuukauden tehokuuri vähän kaiken suhteen, niin voi sitten lähteä virkeänä roadtripille. Tänään käytiin viimeistä kertaa mäkkärissä syömässä ennen kuin aloitetaan tämä kuuden viikon shape uppi. Positiivisin mielin ollaan kyllä menossa salille. Ollaan puhuttu siitä jo siitä asti kun muutettiin tänne Loxtoniin. Nyt vaan löytyi sopiva sali Berristä. Loxtonissa ei nimittäin ole kuin sellainen miesten lihatehdas. Salilla on myös kaikkia ohjattuja ryhmäliikuntatunteja mm. punchfittiä eli pääsen taas nyrkkeilemään!!



Terveellinen ruoka, parempi mieli.



Mutta semmoista tällä kertaa. On kyllä tosi kiva, että pääsiäinen tuli tähän väliin. Meillä on neljän päivän lomat töistä. Tässä Riverlandin alueella on hirveästi kaikkia tapahtumia viikonlopun aikana ja Loxtonissa on mm. ilmainen aamiainen joen rannalla ja historiallisessa kylässä aktiviteetteja, joten viikonloppuna varmaan ajellaan pitkin pitäjiä ja kierrellään syömässä ilmaiseksi joka tapahtumassa. :P Meidän uuden intialaisen kämppiksen kanssa on myös ollut puhetta, että voisi kokkailla yhdessä tai pitää elokuvamaratoni.

Mutta oikein mukavaa pääsiäistä kaikille!



Ei ole kinderin voittanutta, mutta muna se on muna kuitenkin. :)



Poikettiin vähän sivuteille, kun saatiin taas auto alle. Iskälle olisi hyvä lintupaikka. Tosin hätistettiin kaikki linnut tiehensä, onneksi edes yksi pelikaani jäi jäljelle.



Jarkko <3



Testailtiin vähän uusia kuvakulmia



"Kuivat on maisemat"

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Good and bad news

En tiedä kertoisiko ensimmäiseksi hyvät vai huonot uutiset.. Noh, aloitetaan kuitenkin ensin niistä hyvistä. Meidän neljän tähden Suomi-illallinen meni kaikista pikku kommelluksista huolimatta ihan hyvin. Alkuperäiseen menuuseen tuli hieman muutoksia, kun ei tietenkään löydetty karjalanpiirakoihin ruisjauhoja kaupasta. Alkuruoka muuttui siis karjalanpiirakoista lohi-tomaatti-näkkileipä alkupaloiksi. Pääruoka pysyi karjalanpaistina ja jälkkäriksi tehtiin pannaria. Pannukakku ei kyllä ollut normaalia nähnytkään vaan jostain syystä oli ihan litteä ja kova. Pääteltiin, että hostellin uunissa oli vika, kun luukku ei aina pysy kunnolla kiinni. Vietettiin sitten piknik illallinen meidän huoneen lattialla. Vierailla teetettiin Finland-trivia ja näytettiin koneelta erilaisia Suomi-kuvia. Yllättävän hyvin meni triviat, ranskalaispoikien joukkue pääsi tasapisteisiin Korea-Japani tyttötiimin kanssa ja molemmat saivat palkinnoksi ryypyn Finlandia vodkaa, joka ei tällä kertaa jäätynyt pakkasessa. Ilta meni mukavasti, mutta seuraavana aamuna herättiin painajaiseen..........



Näkkileipä ala lohi ja tomaatti, muista ruuista ei olekaan sitten todistusaineistoa..



Kutsuttiin sitten ihan kutsun kera

Seuraavana aamuna herättiin normaalisti töihin, mutta aamulla huomattiin pari lutikkaa kävelemässä meidän sängyllä. Listittiin ne ja ruvettiin katsomaan, että mistä ne olivat peräisin. Nyt jos on heikkohermoisia, niin kannattaa sulkea silmät ja siirtyä seuraavaan kappaleeseen, nimittäin seuraavaksi on luvassa ällöttävää luettavaa. Niin tosiaan löydettiin siis bedbugien pesä meidän huoneesta, meidän sängynpäädystä. ;( Koko hostelli on lutikoiden valloittama, mutta jotenkin salaa toivottiin, että meidän huoneeseen ne eivät olisi päässeet. Ollaan siivottu säännöllisesti ja yritetty pitää silmällä kaikkea liikkuvaa, mutta jotenkin ne pirulaiset oli jääneet huomaamatta. Ja ne kun osaa vielä piiloutua kaikkiin sängyn saumakohtiin yms. Sitten oli hulabaloo irti. Hostellin omistaja on koko ajan yrittänyt kieltää tätä vallalla olevaa lutikkaongelmaa ja nyt sekään ei voinut enää muuta kuin kaivaa myrkkypurkin takahuoneesta ja ruveta hommiin. Siinä hässäkässä jäi sitten aamupalat syömättä ja aamu meni aika hiljaisissa merkeissä. Oltiin Jarkon kanssa molemmat niin shokissa.



Bloody bastard!



Vakiovaruste



Kun ei tiedä itkeäkkö vai nauraa, niin on parempi nauraa..

Ollaan viime aikoina puhuttu aika paljon muuttamisesta toiseen hostelliin tai jopa vuokra-asuntoon, jos semmoinen sattuisi löytymään. Vuokralla asuminen on miljoona kertaa halvempaa kuin asua hostellissa. 3 makuuhuoneen talon saisi täällä vuokralle 170 dollarilla p/v. Tällä hetkellä tästä kuppaisesta hostellista maksetaan 270 p/v. Hostellissa ollaan kuitenkin vielä sen takia, että tämä meidän nykyinen työ on tavallaan hostellin kautta ja hostellilla on kuitenkin muita ihmisiä seurana. Vuokralle oltaisiin valmiita muuttamaan, jos saataisiin muutama tyyppi mukaan. Mutta voi olla, että vuokrataan asunto myöhemmin ja kärvistellään vielä täällä muutama viikko.

Jouduttiin siis muuttamaan toiseen huoneeseen. Kaikki huonekalut heitettiin pois meidän entisestä huoneesta ja siellä on nyt ollu joka päivä aktiivinen myrkyttäminen käynnissä. Jarkko kävi kiivasta keskustelua hostellin omistajan kanssa eilen siitä, että mitä korvausta me mahdollisesti saataisiin siitä, että ollaan nyt asuttu noiden verenimijöiden kanssa ja voi olla mahdollista, että ne on levinneet myös meidän tavaroihin. Kuten arvata saattoi hostellin omistaja ei päästänyt meitä helpolla. Yritti kovasti väittää, että bedbugit on meidän syy ja että tarpeeksi hyvitystä saadaan siitä, jos ne ostaa huoneeseen uuden sängyn. Lopulta päästiin jonkunlaiseen yhteisymmärrykseen ja hostellin piikkiin meni kaikkien meidän tavaroiden peseminen. Todellakin laitettiin kaikki mahdollinen pesuun!

Uusimman tiedon mukaan meidän vanhaan huoneeseen tulee nyt ”remontti”. Lattiaan valetaan sementtiä ja tulee uudet kalusteet. Katsotaan mikä lopputulos on, että halutaanko enää mennä lähellekkään sitä huonetta. Tämmöisen kokemuksen jälkeen kyllä alkaa uudelleen ärsyttää kaikki asiat, jotka tässä hostellissa ei toimi. Ja niitä asioita on paljon. Aika parantaa haavat ja kaikkeen tottuu, joten oltiin jo melkein totuttu, että on normaalia jos keittiössä ei toimi puolet keittolevyistä, suihkusta ei tule kunnolla vettä, sängystä saattaa puuttua jalka...ja kaikkea muuta mukavaa. Mutta tämä on sitä reissaajan elämää, viiden tähden hotellit on tästä touhusta kaukana, mutta onpahan jotain mille sitten vanhana naureskella..



Sementtiä odotellessa.....

Mutta eipä tänne nyt oikeastaan tällä hetkellä mitään muuta kovin ihmeellistä. Kaikki on kuitenkin pääosin hyvin. Neuroottisina joka päivä katsellaan sängyn reunoja ja vaatteet tarkistetaan aina ennen kuin laitetaan päälle. Ollaan levitetty tätä lutikka hysteriaa jo ympäri hostellia. Thomas oli nähnyt yhtenä yönä painajaista, että lutikat olivat vallanneet hänenkin sänkynsä ja lutikka kuljetteli sänkyä ympäri huonetta.. taisi kuitenkin heiluminen johtua jostain aivan muusta..

Mutta tämä teksti on hyvä lopettaa meidän reissumottoomme: Always look on the bright side of the life..”

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Arjen pikku iloja

Jee, töistä on nyt pari päivää lomaa. Huomenna on Adelaide Cup hevoskisat, jonka myötä täällä vietetään kansallista vapaapäivää. Sais useamminkin olla näitä hevoskisoja. Melbourne Cupin aikaan koko Australia pysähtyy. Ihmiset lähtee tyyliin aikasemmin pois töistä ja työpaikalla kaikki tuijottaa televisiosta kisoja. Ihme porukkaa nää aussit.

Me ollaan Adelaiden reissun jälkeen päästy taas takaisin "arkirytmiin". Vaikeata oli kyllä palata taas töihin, kun oli muutaman päivän reissaillu ja nauttinu uusien paikkojen tutkimisesta. Mutta autonoston jälkeen budjetti näyttää siltä, että töitä on tehtävä, jotta pystytään se roadtrippi tekemään. Töissä on ollu viime aikoina ihan mukavaa. Ollaan nyt joka päivä työskennelty aamupäivä vajassa. Jotenkin tosi kivaa päästä tekemään monipuolisemmin hommia, alkaa se rypäleiden poimiminen muuten pidemmän päälle tylsistyttää aika kovasti. Jarkosta on tehty nyt sitten lastauskuski, joten se pääosin ajelee traktorilla ja nostelee laatikoita. Lucky one, kelpais mullekin traktorilla huristelu, mutta on se kyllä ruumillisesti aika rankkaa nostella monta tuhatta kiloa rypäleitä päivässä.



Linjaston päässä näkyy valoa...



Kiristää, Kiristää



Kansien kasaamista isoimmalla niittikoneella mitä on ikinä nähty



Fijille terveisiä, ilmoittauduttiin vapaaehtoisiksi viemään kuljetus perille asti



Jarkon vastuualuetta, lavan kasaamista



Voihan rypäle



Mitä tähän voi muuta sanoa



Kuuteen kuukauteen oli ensimmäinen kunnon sade, lopetettiin päivä vähän aiemmin.

Ärsyttää kyllä välillä, että on "miesten" ja "naisten" ammatit. Ja täällä sen varsinkin huomaa, kun joihinkin hommiin ei haluta kun vaan tyttöjä ja osaan poikia. Musta on ollu aina kiva tehdä myös miesten juttuja. Mielummin mä teen ruumillisesti jotain rankkaa kun nyplään pitsiä. Töihin on otettu nyt myös vähän uutta verta. Perjantaina oli haastattelu, jonka perusteella saatiin kaksi suomalais vahvistusta lisää. :) Aivan huippua! Ei olla kovin moneen suomalaiseen tällä reissulla törmätty, mutta vaihteeksi kiva puhua suomea muidenkin kanssa. Harmiksi vaan meidän salakieli ei olekaan enää niin salainen, pitää vähän ruveta miettiään mitä suustaan päästää.

Hostellilla meillä on tällä hetkellä menossa 4 tähden illallinen. Kokkaillaan siis joka päivä jonkun maan perinneruokia. Eilen oli luvassa ranskalaista ruokaa, pestokeittoa ja "garbatsovia" (Soupe au Pistou et Carpaccio au Parmesan). Tänään on luvassa japanilais-korealaista ruokaa ja huomenna sitten suomalaista ruokaa. Ollaan vähän miettitty, että tehtäisiin karjalanpiirakoita ja munavoita, karjalanpaistia ja jälkkäriksi pannaria. Mutta katsotaan miten käy, että löydetäänkö kaikki ainekset kaupasta... :P



Carpaccio au Parmesan



Vietettiin vähän Robertin ja Yukin läksiäisiä <3



Kakkua kaikille :)

Niin ja sanottakoon vielä se, että Harvest Trail Lodge panimokokeilu numero kaksi on jo menossa. Samy, Thomas ja Jarkko siis tekee omaa olutta tällä hetkellä. Ensimmäinen kokeilu ei mennyt ihan niin putkeen. Thomas unohti päästää paineet ulos ja puolet oluesta räjähti pitkin seiniä, mutta 10 litraa jäi kuitenkin talteen.. ja ihan hyvää olutta on. :)



Keittiön nurkassa pönttö käy kuumana..

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Pics Vol. III



SsangYong, jonka koeajo ei mennyt niinkuin elokuvissa.



Joku turisti China Townin porteilla Adelaidessa



Loistava mainos, johon tarttuu helposti kuumana päivänä ( Mainos on siis viuhka )



Central Market



Kiertelyä autokaupoilla



Jos jollekkin on jäänyt epäselväksi, niin siis Mitsubishi ostettiin.



Happy Face



Glenelg





Silmämme avataan ja suljetaan
me maailmanpyörällä kuljetaan
Ylöspäin, ja alas, ja ympäri hei
maailmanpyöräni vei
Elämäni oli tylsää niin
sitä tylsyyttä katselin silmät kii
silmäni avasin ja maailman näin
maailmaani katsomaan jäin


-Eppu Normaali, vuonna 85



Näytetään kuulemma melkein onnellisilta :D



Hogs Breath Cafe



Autokuva 1



Autokuva 2



Meri <3



Autokuva 3



Paljon kohua herättänyt kuva "kuihtuneesta" Jarkosta.



Turistikuvia matkan varrelta.







Pakollinen moottorikuva. ;D

Mission completed

Aika taas päivitellä vähän kuulumisia. Nyt on viikko vierähtänyt siitä, kun käytiin Adelaidessa pidennetyllä viikonloppulomalla ja autonosto reissulla. Teki kyllä todella hyvää päästä vähän muihin maisemiin hetkeksi. Tosin meidän työ on osoittanut nyt positiivisempia piirteitä. Viime viikolla päästiin tekemään vähän muitakin hommia. Osa rypäleistä on niin huonossa kunnossa, että päädyttiin poimimaan ne kuivatukseen. Päästiin siis vuorotellen ajelemaan traktorilla ja kuljettelemaan lavoja.

Viime torstaina lähdettiin bussilla Adelaideen, oltiin varattu 3 yötä The Wright Lodgesta Adelaiden keskustasta juuri China Townin kupeesta. Saavuttiin Adelaideen niin myöhään illalla, että oltiin molemmat ihan pihalla. Kaupunki vaikutti tosi isolta, isoimmalta mitä me ollaan Sydneyn jälkeen nähty.. ja isolta siihen nähden, että ollaan nyt vietetty jo 3 kuukautta täällä Loxtonissa. 3 KUUKAUTTA... APUA... Mihin tämä aika oikein taas kuluu. Adelaidessa tultiin central stationille ja yritettiin etsiä jotain karttaa kaupungista, mutta ei löydetty. Onneksi eräs mukava paikallinen mies huomasi, että ollaan vähän hukassa ja tuli auttamaan meitä. Loppujen lopuksi mies vei meidät perille hostelliin. Taas eräs ystävällinen australialainen.

Perjantaina laitettiin päivä käyntiin käymällä aamupalalla China Townissa. Sen jälkeen suunnattiin ostamaan päivälippu bussiin ja ajettiin Main North Roadille missä oltiin edellisenä iltana nähty monta autokauppaa. Main North Road on siis katu, jolla on pääosin autokauppoja ja niitä autokauppoja sitten myös on. Oltiin aiemmin pohdittu, että haluttaisiin farmarimallinen auto tai jokin halpa 4WHEEL drive, jos löytyy. Hintahaitari meillä oli 2000-3000 dollaria autosta. Niillä eväillä lähdettiin sitten kiertelemään paikkoja. Osa liikkeistä rankattiin jo pois suoraan ensisilmäyksellä, koska autojen hinnat oli 10 000 dollaria ja siitä ylöspäin. Ensimmäinen autokauppa johon astuttiin jalalla oli pieni second hand car dealer. Jarkko kiinnostui heti Subaru Liberty Wagonista. Eipä kulunut aikaakaan kun innokas autokauppiaskin oli jo ilmestynyt paikalle ja kyseli jo enemmän kysymyksiä mihin kerettiin vastaamaan. Kauppias oli myös erittäin varma, että tämä oli paras auto mikä voidaan löytää ja juuri nyt on paras aika ostaa juuri tämä auto. Ei siis kestänyt kauaakaan kun meillä molemmilla oli Jarkon kanssa tatit otsassa. Miksei me saada katsoa autoa rauhassa ilman, että limainen autokauppias on heti liimautunut kiinni ihoomme? Auto oli ihan ok, käytiin myös koeajolla, kaikki vaikutti ihan hyvältä, mutta haluttiin vertailla muitakin vaihtoehtoja ja limainen autokauppias käänti koko homman päälaelleen. Ei tehnyt enää mieli astua siihen kauppaan uudelleen.



Tunnit vaan vieri kun käveltiin pitkin Main North Roadia. Auton löytäminen oli osoittautunutkin paljon vaikeammaksi mitä oltiin kuviteltu. Meidän hintahaarukastamme ei löytynyt kovin montaa wagonia ja 4wheel drivea. Ei ainakaan yhtään semmoista mikä olisi kolahtanut. Katsottiin muutamaa Toyota Camrya ja Holdenia. Alunperin haluttiin ostaa Holden, koska se on australian oma automerkki ja varaosia löytyy helposti. Carsales.comissa Holdeneita oli ollut myynnissä joku 30 000. Second hand car dealer shopeista ei kuitenkaan löydetty kovin montaa Holdenia, joka olisi sopinut meidän hintahaarukkaan. Ruvettiin siis katselemaan lopulta autoja laajemmalla skaalalla. Koko päivän helteessä kävelleenä alettiin molemmat olla jo väsyneitä ja turhautuneita. Mielessä alkoi myös kalvamaan ahdistus, entäs jo me ei nyt löydetäkään sitä autoa? Viimeinen autokauppa missä käytiin perjantaina oli yksi viimeisiä Second hand Car dealereita sillä kadulla. Kauppias oli tosi mukava. Pihassa oli yksi farmari Holdeni, mutta se oli valitettavasti jo myyty. Heille oli myös vasta tuotu SsangYongin 4W Drive, jonka lähtöhinta olisi ollut 3500 dollaria. Päätettiin koeajaa auto ihan huvikseen. Oltiin nähty yksi SsangYongin maasturi carsales.comissa ja mietitty, että mikäs ihmeen merkki toi on? SsangYongissa oli Mercedes Benzin moottori, se oli hyvä asia. Muuta hyvää ei sitten pidemmän päälle löydettykkään. Koeajolla siitä loppui akku ja oltiin yhden ostoskeskuksen pihalla ja ei saatu autoa enää lähtemään käyntiin. Meillä ei myöskään ollut autokaupan numeroa. Hetki mietittiin mitä tehdään ja sitten lähdettiin kysymään ihmisiltä, että olisko joku voinut heittää meidät siihen autokaupan pihaan kun meidän auto levisi. Kukaan ei kuitenkaan loppupeleissä suostunut auttamaan meitä, joten Jarkko otti bussin ja lähti kohti autokauppaa. Toisen meistä oli jäätävä auton luokse, koska keskuslukitus ei toiminut. Tunnin päästä Jarkko ja autokauppias tuli laturin kanssa ja saatiin SsangYongi taas kehräämään. Tultiin kuitenkin siihen lopputulokseen, että sitä romua nyt ei ainakaan osteta.

Perjantai päivä päättyi siis autotta. Illalla käytiin Food Courtilla syömässä aasilaista ruokaa ja juomassa yhdet oluset. <3

Lauantaina suunnattiin autokaupoille uudella asenteella. Alettiin katsella Sedaneita uudella silmällä. Heti ensimmäisestä paikasta löytyi kivan näköinen Ford falcon. Päätettiin kuitenkin kierrellä vielä vähän lisää. Loppupeleissä kuitenkin päädyttiin yhteen autokauppaan, jossa oli kaksi hyvää vaihtoehtoa. Autokauppias oli myös tosi mukava, osasi ottaa meidät huomioon oikealla tavalla eikä tyrkyttänyt mitään. Vaihtoehtoina meillä oli Mitsubishi Magna vuosimallia 2000 ja Ford Falcon vuosimallia 1998. Hetki pohdittiin ja soitettiin Mickille töihin ja hostellin omistajalle Joelle. Molemmilla kokemusta autoista. Ford Falconia meille yritettiin myydä ihan liian kalliilla sisältöönsä nähden joten päädyttiin sitten Mitsuun. Saatiin auto päälle parilla tonnilla. Tietysti lisäkustannuksia tuli 3 kuukauden rekisteröinnistä ja sitten otettiin vakuutus siihen, että jos kolaroidaan vastapuolen kanssa. Ei viitsi jäädä Australiaan koko loppuelämäksi poimimaan rypäleitä, jos kolaroidaan jonkun upouuden Holdenin kanssa.

Launtaina myös päätettiin uuden auton kunniaksi tutustua hienman Adelaideen. Meidän päivälippu oli vielä voimassa, joten lähdettiin rautiovaunulla vaan randomilla jonnekkin. Kuitenkin hetken ajeltuamme päädyttiin Gleneggiin, joka on Adelaiden rantakaupunginosa. Tosi kiva paikka! Liikkeellä oli paljon ihmisiä ja paikalla oli mm. yksi taikuri, joka piti showtaan keskellä aukiota. Taikurishow oli kuitenkin meidän mielestämme aika laimea, joten mentiin rantaan kävelemään. Käytiin myös maailmanpyörässä istumassa ja pelihallissa hassuttelemassa. Ennen kotiin lähtöä käytiin myös Hogs Breath Cafeessa syömässä kunnon illallinen ja juomassa vähän viiniä ja olutta. Kaikinpuolin kiva autonostoloma!

Sunnuntaina lähdettiin ajelemaan kohti Loxtonia. Pysähdyttiin parissa paikassa ja kierreltiin vähän aikaa Barossa Valleylla. Barossa Valley on Australian suurin alue, jossa kasvatetaan viinejä. Todettiin kyllä, että autonosto oli meille oikea ratkaisu. Nyt on niin paljon enemmän vapautta lähteä vaan minne mieli tekee. Viikko ollaan nyt uudella autolla huristeltu ja ollaan kyllä oltu tyytyväisiä. Töihinkin voi lähteä 15 minuuttia myöhemmin. Pari kertaa meidät on jo pysäytetty poliisinkin tahosta. Ensimmäisellä kerralla kun tultiin Adelaidesta Loxtoniin päin. Poliisi pysätti ja kysyi onko auto meidän, ei ollut rekisteröinti vielä mennyt heidän järjestelmään. Toisella kerralla Jarkko ajoi ilman ajovaloja Loxtonissa.. ja ilman kansainvälistä ajokorttia. Onneksi paikallinen poliisi oli tosi mukava, eikä antanut sakkoja. Sakko ilman ajokorttia ajamisesta on nimittäin vaivaiset 400-500 dollaria.

Kaiken lomailun jälkeen on ollut vähän vaikea palata takaisin Loxtoniin ja töihin. Onneksi ollaan kuitenkin päästy vähän parempiin hommiin. Työskennellään nyt puoli päivää vajassa pakkaamassa rypäleitä myyntivalmiiksi ja puolet päivästä meikäläinen kerää rypäleitä ja Jarkko ajaa traktoria. Innolla odotetaan kyllä toukokuun alkua, että päästään taas reissaamaan eteenpäin. Ennen pitää kuitenkin jostain taikoa matkarahat.