Norwegian lentoyhtiönä oli ihan positiivinen kokemus. Lentohenkilökunta oli ystävällistä ja iloista. Plussana oli wifi-yhteys.
Yhdeksän maissa oltiin Amsterdamissa ja Kaisa olikin meitä jo vastassa. Damista siirryttiin bussilla suoraan Haarlemiin ja unten maille.
Tänään käytiin päiväreissulla tutustumassa Amsterdamiin. Sää suosi auringolla ja kierreltiin jalkaisin kaupungilla. Ehdottomasti reissun kohokohta oli punaisten lyhtyjen katu. Lähinnä sen vuoksi, että on jotenkin huvittavaa, että Hollannissa prostituutio ja kannabiksen ostaminen on laillista. Coffee Shoppeja on jo pelkästään Amsterdamissa 230 kappaletta. En kyllä jotenkin jaksa uskoa, että kannabiksen laillistaminen ainakaan vähentää sen käyttöä. Lähemmin ei Coffee Shoppeihin tullut tutustuttua, koska oma suhtautumiseni huumeisiin on negatiivinen.
Punaisten lyhtyjen kadulla huvittavinta olivat avoimet "näyteikkunat", joista prostituoiduilla on mahdollisuus ostaa mainostilaa. Ikkunoissa keikistelee kaikenkokoisia ja näköisiä naisia pienissä hepenissä. Olisi melkein tehnyt mieli sponsoroida heille vähän lisää vaatetusta. Huvittavaa oli myös huomata, että kaduilla vaelteli isoja miesturistiporukoita. Taitaa Amsterdam olla kiellettyjen nautintojen paratiisi.
Tämän eroottispainotteisen päivän kunniaksi kotimatkalla eksyttiin myös seksimuseoon, joka näytti olevan turistien suosiossa. Museossa ei paljon säästelty ja erilaisia kuvia ja vahanukkeja oli mitä mielenkiintoisimmissa asennoissa.
Mutta ei hätää, kyllä me tehtiin Amsterdamissa paljon muutakin kuin pelkästään vaelleltiin hämärillä kaduilla. Keskustan ostoskatu oli huvittava, kaikkine kymmenine H&M, Vero Moda, Vila yms. myymälöineen. Täällä ei paljon yksinkertaisuus kaunista, kaikkea pitää olla vähintäänkin kymmenen yhden kilometrin mittaisella kadulla. Käytiin myös syömässä kivassa pikku kahvilassa. Olisin kovasti halunnut myös päästä käymään Anne Frankin talolla, mutta se sijaitsi kauempana ja oikea aika vierailuun olisi ollut aamusta.
Pakko vielä kirjottaa muutamista Hollanti-huomioista. Tuntuu, että olisi niin paljon kirjoitettavaa, eikä nyt vaan jotenkin saa asioita järkevään järjestykseen tai paperille.
Huomio number one. Jätejärjestelmä.
Hollantilaiset säilövät roskapusseja ensin viikon eteisessä, jonka jälkeen ne heitetään roskapäivänä talon eteen kadulle, josta roska-auto kerää ne kyytiinsä. Outoa.
Huomio number two. Verhottomuus ja avoimuus.
Hollantilaiset eivät pelkää näyttää asumistaan kaduilla kulkijoille. Ikkunoissa ei välttämättä ole lainkaan verhoja ja pimeällä pystyy helposti näkemään mitä kukin kodissaan puuhailee. Osissa ikkuinoissa saattaa olla maitolasista tehty sumennus juuri katsekorkeudella. Kaisan puheiden mukaan, osa myös somistaa ikkunaansa erilaisilla koristeilla ja ikkunan peittäminen on merkki asunnon "likaisuudesta".
Huomio number three. Pyörät ja pyöräily.
Pyöräilijät ovat eräänlaisia jumalia, jotka sanelevat liikenteen ehdot. Pyöriä näkee katujen varsilla, tolpissa, parkkipaikoilla JOKA PAIKASSA. Pyöriä on eri kokoisia, ne on pystyssä tai kumossa. Pyöräilijöille on tehty omat tiensä, jossa menee myös skoottereita. Jos erehtyy pyöräilijän eteen, saa osakseen vihaista kellon rimputtelua. Pyöräilijöiden nopeus on myös käsittämätön ja multitaskaus on suosittua. Osa kuljettaa samalla toista pyörää, tupakoi tai suunnilleen lukee päivän lehteä pyöräillessään.
Yksi asia on vielä pakko mainita. ARKKITEHTUURI. Täällä on tehty taloja hyvällä maulla. Kanaaleja ja jokia reunustavat eri näköiset kivitalot, jotka useimmiten ovat vähintäänkin kolmikerroksisia. Tonttimaa on kuulemma harvinaisen kallista, niin on päätetty sitten rakentaa paljon tiiviisti ja useampaan kerrokseen. Tunnelma on kuin suoraan keski-ajalta kun kävelee kivikatuja ja ihailee vanhoja rakennuksia. Miksi näin ei rakenneta enää?
