Ensimmäinen työntäyteinen vuosi lukiossa vierähti siis nopeasti ja viikonloppuisin työskentelin Varkauden ABC-huoltoasemalla hieman rahaa ja työkokemusta keräten. Kuukaudet ovat vilisseet ohi silmissä ja nyt lähtööni on enää vaivaiset 16 päivää jäljellä. Kuulostaa hurjalta. On vaikea kuvailla tunnelmia ennen lähtöä, sillä minulla on tapana elää hetkessä. Enkä osaa vielä kuvitella sitä ajatusta, että olen todellakin vuoden pois Suomesta.
Vuodelta Australiassa odotan ehkä eniten uusia kokemuksia, tutustumista erilaisiin ihmisiin, kielitaidon kehittymistä ja kasvua omana itsenä. Saattaa käydä myös niin, että kesäkuussa 2010 Suomeen palaa ruskettunut, uusia kokemuksia rikkaampi ja toivottavasti edes vähän viisastunut täysi-ikäinen Mariliis.
Nyt parin viikon sisällä edessä olisi vielä 4 päivää töitä ABC:llä, oleilua poikaystävän ja kavereiden kanssa -ja matka Eestiin. Tarkoituksena olisi viettää vielä viikko rantalomaa ennen lähtöä ja nauttia näistä hetkistä täällä.
Odotan toisaalta innolla, mutta toisaalta hieman haiken mielin lähtöpäivää. Hyvästien jättäminen ei ole koskaan kuulunut lempi puuhiini, mutta eiväthän ne mitkään hyvästit olekaan. Vuoden päästä nähdään taas. 14 päivä heinäkuuta lähdemme kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa, josta lennämme suoraan Singaporeen, jossa meillä on muutaman päivän maaohjelma yhdessä muiden vaihto-oppilaiden kanssa.
Ennen lähtöä on kuitenkin vielä monen monta juoksevaa asiaa, jotka tulisi hoitaa. Pakkaaminen niistä ehkä yksi olennaisin, myös jonkinlaista esitelmää voisi väsätä ja pinssejä askarrella. Rotareiden tapoihin nimittäin kuuluu se, että jokaisella vaihto-oppilaaksi lähtevällä on oltava Rotareiden oma takki nimikylteillä varustettuna. Vuoden aikana takkia rikastetaan muilta vaihto-oppilailta saamilla pinsseillä.
Mutta nyt Niinimäki kuittaa tältä illalta, eiköhän tässä ollut vähän pientä makua siitä mitä edessä odottaa. :)
