Australia day ja uusi työ

Jatkosuunnitelmiin saatiin vähän selvyyttä, kun meidät valittiin viikko sitten viinirypäleiden poimintaan kolmeksi kuukaudeksi. Loxtonissa siis vielä kolme kuukautta. Tehdään toisen vuoden viisumit ja säästetään rahaa. Nyt saatiin onneksi säännöllinen työ maanantaista-lauantaihin, tuntipalkka ja 9 tunnin työpäivät. Pikkuisen kyllä helpottaa, kun nyt saa jo ihan hyvin rahaa säästöönkin. Ollaan jo jonkin aikaa uumoiltu sen oman auton hankkimista. On sitten helpompi jatkaa matkaa ja kuluu vapaat sunnuntaipäivätkin mukavammin, kun voi välillä tutustua enemmän Riverlandin alueeseen.

Päätettiin myös, että lähdetään Loxtonista toukokuun alussa. Ajetaan Melbourneen, tullaan Great ocean roadia pitkin Adelaideen ja siitä ylös Uluruun ja Alice Springsiin. Iskä päätti myös tilata liput Australiaan, joten tavataan toukokuun lopulla Darwinissa ja reissataan sitten yhdessä ympäri Northern Territorya ja Queenslandia. Tällä hetkellä vain Queensland ja New South Wales kärsivät pahoista tulvista. Ihmiset on joutuneet jättämään kotinsa ja lähtemään evakkoon. Kolmen ihmisen on myös uutisoitu kuolleen.

Yleisesti ottaen menee kuitenkin hyvin. Australia day:n, eli Australian kansallispäivän kunniaksi ja vapaapäivän kunniaksi lähdettiin käymään Mildurassa Rachelin ja Stewardin kanssa. Mildura oli meille jo ennestään tuttu kaupunki, mutta teki kyllä hyvää päästä vähän tuulettumaan muihin maisemiin.

Australia päivänä aussit normaalisti kokoontuvat porukalla grillailemaan. Loxtonissa oli tarjolla free breakfast ja valittiin myös vuoden kansalainen. Free breakfast oli kuitenkin "for local people", joten tulkittiin, että nälkäiset backpackerit ei ehkä ole tervetulleita. Päädyttiin kuitenkin nukkumaan kerrankin pitkään. Alkaa arvostamaan aamuja, kun saa nukkua, kun joutuu normaalisti herämään joka aamu viiden aikoihin. Muutama huomio myös Australia päivästä poiketen Suomen itsenäisyyspäivään. Australiapäivä on todellakin "kansallispäivä", kaupat täyttyvät kaikenmaailman australia-tavaroista pikkuhousuista -retkitelttoihin. Jopa autotkin koristellaan teeman mukaisesti Australian lipuin ja viirein. Päivä on hieman karnevaalityyppinen yhteisöllisyysjuhla, jossa jaetaan palkintoja erinäisistä saavutuksista. Linnanjuhlia ei siis ole.

Hostellille on tullut nyt tosi paljon uusia kasvoja töiden lisääntyessä ja on mukava, että meille on niiden joukosta kehkeytynyt vakiporukka, jonka kanssa puuhaillaan kaikkea yhdessä, pelataan korttia, käydään uimassa ja pelaillaan korista.

Huomenna palataan taas grape trolleyn äärelle. Meillä jokaisella työntekijällä on oma pikku kärry, jossa on vaaka ja kaikki tarvittavat välineet viinirypäleiden pakkaamiseen. Työnkuva on siis viinirypäleiden poimintaa, siistimistä ja pakkaamista. Käytännössä tehdään rypäleet myyntivalmiiksi. Työ on paljon rennompaa kuin appelssiinien poimintaa, mutta päivät on melko pitkiä. Aina välillä tulee kyllä äitiä ikävä, kun työ on kuitenkin melko yksitoikkoista. Onneksi meillä on kuitenkin pari taukoa päivän aikana, että pääsee vähän istahtamaan. Ja parin kuukauden reissaaminen ja dollarin kuvat silmissä motivoivat jatkamaan päivästä toiseen.

Pakko vielä mainita, että leivottiin tänään cupcakeseja Jarkon siskon syntymäpäivän kunniaksi! Hyvää 22-vuotis syntymäpäivää Mirkka ;)!

Uusi vuosi ja uudet kujeet

Uskomatonta, että aika on mennyt taas niin nopeasti, että joulukin on jo ohitse ja uusi vuosi vaihtunut. Joulu meni mukavissa merkeissä. Jouluaattona herättiin hyvissä ajoin ja avattiin pukilta saamat lahjat. Aattona käytiin myös Loxton historical villagessa. Historiallinen kylä oli kyllä tosi mielenkiintoinen paluu aikaan, jolloin tekniikka ei ollut vielä niin kehittynyttä ja ruokakin tuli pöytään suoraan pellolta. Historiallisessa kylässä on 45 erilaista rakennusta, jotka on sisustettu entisajan tyyliin.

Historiallinen kylä sai meidät pohtimaan, että olivatko asiat kuitenkin paremmin ennen vanhaan? Olisi todella hienoa, jos saisi mahdollisuuden palata 100 vuotta ajassa taaksepäin. Historiallisen kylän katukuvassa oli paljon erilaisten kädentaitajien liikkeitä mm. nahkurin, vaatturin ja puusepän liikkeet. Missä ovat tällaiset erikoistaitajat nykypäivänä? Onko tekniikka syrjättäynyt ihmisen kokonaan?
Loxton on myös saanut meidät pohtimaan enemmän lähipalvelujen ja tuotteiden merkitystä. On ihan mieletöntä laittaa joka päivä ruokaa tuoreista vihanneksista ja lihasta. Kaupassa käydessä ei tee enää yhtään mieli ostaa pikaruokaa tai tyhjiöpakattuja lihoja tai muita valmisteita. Tämän kuukauden aikana mitä ollaan nyt oltu Loxtonissa, ollaan päästy poimimaan mm. appelssiineja, aprikooseja, papuja ja chilejä. Ollaan myös saatu lisää ymmärrystä siihen mistä ruuan hinta kaupassa oikeasti koostuu. Esim. vihanneksissa on melkoinen työ ennen kuin ne päätyvät kaupan hyllylle ja kuitenkin kilohinta työhön nähden on melko pieni. Jos joskus meinataan omaa pienimuotoista ravintolayritystä pistää pystyyn, niin tämä aika täällä on oivaa oppia siihen. Pakko vielä mainita, kun vauhtiin pääsee, että japanilaiset ja korealaiset tekee ihan mieletöntä ruokaa joka päivä ja käyttää jos jonkinmoisia mausteita ja kastikkeita. Ollaan myös opittu ruoanlaitosta uusia niksejä sivusta seuraten. Japanilaisen tytön, Shiorin, kanssa maistellaan aina toistemme ruokia. Ja meidän uusi harrastus on tehdä itsepuristettua appelssiinimehua itse varastetuista appelssiineistä tietenkin.. ;)

Palatakseni taas alkuperäiseen asiaan, niin joulupäivästä vielä muutama sananen. 25.päivä, jolloin australialaiset virallisesti juhlivat joulua hostelli tarjosi meille joululounaan. Oli kiva saada kaikki koolle ja ruoka oli todella herkullista. Menu koostui kalkkunasta, kinkusta, kanasta, kevätkääryleistä, pasteijoista ja erilaisista salaateista. Jälkiruuaksi oli cupcakeseja. Joulupäivästä voikin hypätä suoraan uuteen vuoteen, koska viikko meni melkeinpä vaan ruokaa sulatessa ja aikaa kulutellessa. Työrintamalla nimittäin oli todella hiljaista.

Uutena vuotena kitkettiin intialaisella miehellä rikkaruohoja aamupäivä, jeij. Töistä tullessa kaivettiin Finlandia vodka pullo pakkasesta ja todettiin, että se on syväjäässä. Mikä herätti kovasti huvitusta, koska viinanhan ei pitäisi pakastua...Ilta meni sitten jälleen hostelliporukan kanssa jutustellessa ja beerbongia pelatessa, jossa Jarkko taas pääsi näyttämään kyntensä. Ennen vuoden vaihtumista japanilaiset tekivät koko porukalle jäävedessä lilluvia nuudeleita ja wasabi-kastiketta, mikä oli hieman outoa ja ensimmäinen ei niin makuhermoja kutkutteleva ruoka. Japanilaisten perinteenä on kuulemma myös valvoa koko uudenvuoden yö auringonnousuun saakka. Se tuottaa kuulemma hyvää onnea uudelle vuodelle. Jarkon kanssa ei kuitenkaan päästy todistamaan, että valvoiko kukaan loppuun saakka. Yöllä päädyttiin myös paikalliseen ”discoon”, jossa oli ehkä kymmenen paikkakuntalaista ja tunnelma katossa ja katto matalalla, mutta pääsiin viela joraamaan kuitenkin illan viimeiset gang nam styletkin. Ja näin se vuosi vain vaihtui Australiassa.
Seuraavat kolme viikkoa ollaan vielä Loxtonissa ja yritetään tehdä niin paljon töitä kuin mahdollista. 26. päivä Adelaidessa olisi Big Day Out festarit, jonne olisi tarkoitus suunnata kuuntelemaan Red hot chili pepperssiä ja The Killerssiä. Mutta katsotaan miten suunnitelmien jälleen käy..