sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Roadtrip stop 2: Great Ocean Road


Faktalaatikko:

Gate to Great Ocean Road

Great Ocean Road on yksi maailman upeimmista maisemareiteistä. Pituutta tiellä ei ole kuin vaivaiset 243 kilometriä, mutta matkan varrella on sitäkin enemmän nähtävää ja koettavaa. Great Ocean Road alkaa surffikaupunki Torquaystä (B100 Surfcoast highway) ja päättyy Allansfordiin (A1 Princes highway).

Great Ocean Road on rakennettu ensimmäisestä maailmansodasta palanneiden sotilaiden toimesta vuosina 1919-1932. Tie on rakennettu kunnioittamaan ensimmäisessä maailmansodassa menehtyneiden sotatovereiden muistoa.


Jarkko kantaa kortensa kekoon..


Melbournesta lähtiessämme meillä ei ollut oikeastaan suurempia suunnitelmia Great Ocean Roadin varalle. Tarkoitutksena oli mennä fiiliksen mukaan ja katsoa mihin päädytään. Keskiviikkona lähdettiin ajelemaan kohti Torquaytä. Sää ei oikein ollut taas meidän puolella ja koko päivän sataa tihutti. Torquayssä pysähdyttiin surffivaatemerkkien Rip Curlin ja Quicksilverin syntysijoille ja vierailtiin muutamassa surffikaupassa. Bells Beach käytiin vaan nopeasti autolla katsomassa, koska satoi kaatamalla.

Torquay, Surf City












Torquaystä matkamme jatkui kohti Lornea. Matkan pysähdyttiin katsomaan Split Point majakkaa ja koaloita. Lorneen saavuttuamme alkoi jo ilta hämärtää, joten alettiin etsimään majapaikkaa, kylmän sään ja sateen vuoksi päätettiin jättää telttailut tai autossa nukkumiset toiseen kertaan. Lornesta löytyi pari backpacker majoitusta, mutta vain toinen oli tähän aikaan vuodesta auki. Käytiin kysymässä myös muita vaihtoehtoja, mutta kaikissa oli vähän liian tyyriit hinnat. Backpackeria ylläpiti erittäin herttainen vanhempi rouva, joka lämmitti päiväämme ja mieltämme ystävällisyydellään.

Torstai aamuna käytiin katsomassa Erskine vesiputoukset. Yrittäessäni pysyä entisen partiolaisen Ari Jarkko Tapani Tuomisen perässä sademetsässä, kävelin päin puunoksaa ja löin pääni kunnolla ja itkuhan siinä sitten tuli. Vielä tänäkin päivänä päässäni on kipeä patti, mutta pääasia että suuremmilta aivovaurioilta vältyttiin. Erskine vesiputouksien jälkeen käytiin myös toisilla pienemmillä vesiputouksilla kävelemässä. Mielenkiintoisia reittejä olisi ollut vaikka millä mitalla, jos aikaa olisi ollut useampi päivä. Great Ocean Road ei itsessään tosiaan ole pitkä pätkä, mutta tien varrella on sen verran nähtävää, että jos yhtään haluaa paneutua ja käydä katsomassa erilaisia luontoreittejä, saa reissuun varata useamman päivän.


Great Ocean Road Cottages and backpackers, Lorne

Tykkään kohdasta "trees may fall, take care"


Erskine Falls

Vesiputouksien jälkeen oli vuorossa taas jälleen yksi majakka. Cape Otwayssä päästiin kiipeämään majakan sisälle. Alueelle oli 18.50 dollarin pääsymaksu per/nassu. Pääsymaksu on kyllä hieman suolainen siihen nähden mitä alueella on nähtävää. Niemen kärjessä on upeat maisemat ja hieno majakka, mutta matkan varrella on myös ilmaisia majakoita, joita voi pysähtyä katselemaan ja kokemus on melkein sama.

Cape Otwayn jälkeen tienvarrella on mitä hienoimpia kalliomuodostelmia. Löysin Jarkosta uusia puolia, kun lähes 5 minuutin välein oli uusi näköalapaikka ja jokaisella piti pysähtyä, vaikka osa kivimuodostelmista näytti melkein samalta. Iltaauringon laskiessa kerettiin vielä näkemään Great Ocean Roadin kuuluisin nähtävyys 12 apostolia. Yöksi päädyttiin jäämään Port Campbelliin.

12 apostolia


Vuonna 1990 romahtanut London bridge

On our way to treetop walk



Viimeiselle Great Ocean Road päivälle herättiin virkeinä ja sääkin oli hieman selkeämpi, joten päätettiin ajaa takaisin Cape Otwayhyn ja käydä kävelemässä Otway Fly Treetop walk. Treetop walk sijaitsee sademetsässä, johon on rakennettu noin 30 metrin korkeuteen teräksinen kävelyreitti. Reitin keskellä on myös 45 metriä korkea näköalatorni. Kokemus oli kirjaimellisesti päätä huimaava. Oli aikaa hurjaa kävellä sademetsän päällä ja kun katsoi alas näki teräsritilän välistä kuinka korkealla sitä oikeasti oltiin. Näköalatorniin kiivetessämme huomattiin, että torni myös huojui tuulessa mikä teki kokemuksesta vielä hieman jännittävämmän.

Loppumatkalla pysähdyttiin katsomaan lisää erilaisia kivimuodostelmia, jonka jälkeen ajettiin Warnamboolin kautta Mount Gambieriin, jossa vietettiin yö tähän astisista majapaikoista hienoimmassa. Old Mount Gambier Gaol on vanha vankila, joka tarjoaa majoitusta ja toimii myös oivana paikkana erilaisille juhlatilaisuuksille. Yöstä maksettiin 80 dollaria, mutta kokemus ja puitteet olivat mielenkiintoiset ja päästiin nukkumaan sellissä. :P

Vois ne olot sellissä huonomminkin olla....




Free to go.


                                             
                                       


                                             Tällä hetkellä matkamme jatkuu kohti Adelaidea...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti