Se olis joulukuu ja fruitpicking hommia

Uskomatonta, etta sita on vaan taas yli viikko vierahtanyt. Koordinaatit on Etela-Australia ja paikan nimi Loxton. Viikko ollaan siis asusteltu Harvest Trail Lodge working hostellissa. En kylla oikein edes tieda mitenka tata uutta asuinpaikkaamme kuvailisi. Ensimmaisena paivana kun saavuttiin, niin tavattiin Jamie Englannista, joka suositteli meita vaan tarkistamaan sangyt tarkkaan bed bugsejen varalta. Huoneiden siivous on jokaisen asukkaan vastuulla, joten paljon ei ollut meidan huoneessa imuri aiemmin heilunut. Lattialle oli myos sulatettu jaakaapista vedet, joten voi vaan kuvitella millainen pinttynyt haju jaa sellaiseen kokolattimattoon. Ensimmaiset paivat kierreltiin kauppoja etsimassa erilaisia ilmanrakaistimia ja lattianpuhdistusaineita. Yksi huvin aihe on myos se, etta parina aamuna ollaan heratty lattialta. Meidan sangysta nimittain puuttuu jalka ja se on korvattu laatikolla ja teipilla. Parina paivana tama viritys on kuitenkin romahtanut. Paatettiin sitten tehda vahan paremmat teippaukset ja kaytettiin Suomesta roudaamaamme superteippia, etta suuret kiitokset vaan Pertti Tuomiselle. ;)

Mutta jos ei rahjaista hostellia ja appelssiinin poimintaa oteta lukuun, niin muuten pyyhkii ihan mukavasti. Tosi kivaa vaihtelua olla valilla muiden backpackereiden seurassa ja jakaa ilot ja surut. Paaosin ihmiset on taalla kylla tosi ystavallisia. Meidan hostellista loytyy kylla varsinainen kulttuurien kirjo. Tosi paljon on porukkaa Saksasta ja Ranskasta, mutta sen lisaksi loytyy Englannista, Irlannista, Eestista, Koreasta, Vietnamista ja niin edelleen. Ruuanlaittaminen on myos yksi show aina joka ilta. Keittiosta loytyy muutama hikinen pannu ja 3 lieden levya. Siina kun 40 ihmista etsii vuoroaan ja yrittaa laittaa ruokaa, niin on leikki kaukana. Hauska on kylla ollut nahda millaista ruokaa eri ihmiset laittaa. Aasialaiset pojat kokkailee aina kaikkea tosi herkullisen nakoista riisista, vihanneksista ja lihasta.

Tan reissun jalkeen on kylla varmaan joku C-vitamiinin yliannostus, koska ollaan jo nyt viikon aikana syoty enemman appelssiineja kun Suomessa vuodessa. Joka ilta seitseman aikaan hostellin ilmoitustaululle tulee seuraavan paivan tyot. Me ollaan poimittu nyt viitena paivana appelssiineja taalla oloajasta ja voin kertoa, etta kylla tietaa tehneensa. Herataan joka aamu klo 5.00 ja hommat alkaa klo 6.00. Illalla tullaan takaisin klo 15-16 riippuen paivasta. Palkkaus on talla hetkella urakkapalkka ja meidan hommana on kerata appelsiineja semmoseen 780 litran binniin. Ensimmaiset paivat meni uutuuden viehatyksessa ja silla innolla, etta oltiin onnellisia, etta saatiin toita.. mutta nyt kun todellisuus on paljastunut, niin voidaan kertoa, etta ei jaada poimimaan appelsiineja tanne loppu iaksi. :D

Talla hetkella suunnitelmat nayttaa kuitenkin silta, etta ollaan Loxtonissa joulukuu ja yritetaan vahan kerata rahaa saastoon. Taalla ei nimittain edelleenkaan ole mitenkaan halpaa. Kaikkeen tottuu ja ollaan opittu nauttimaan pienista asioista. Ollaan siivottu ja sisustettu vahan meidan omaa pikku huonetta ja melkein joka iltaiseksi rutiiniksi ennen nukkumaan menoa on muodostunut leffan katsominen. Ruuan laittaminen on myos tosi kivaa taalla ja melkein joka paiva joku tuo jotain tuoretta vihannesta tai hedelmaa farmeilta, joten syodaan kylla paljon lahiruokaa taalla.

Vaikeata on kylla uskoa, etta nyt on jo joulukuu, koska ei yhtaan tunnu silta. Tanaankin oli varmaan joku +40 astetta. Loxtonissa on laitettu tosi paljon jouluvaloja ja meidan huoneen ikkunasta nakyy kylan oma sahkovalojoulukuusi. Keskella kylaa on myos Santa's cave, "joulupukin" oma pikku luola lapsille, mutta ennemminkin kaikki jouluhossotys tuntuu vaan tosi isolta vitsilta taalla.

Surkuhupaisin terveisin Mariliis ja Jarkko