Uskomatonta, että aika on mennyt taas niin nopeasti, että joulukin on jo ohitse ja uusi vuosi vaihtunut. Joulu meni mukavissa merkeissä. Jouluaattona herättiin hyvissä ajoin ja avattiin pukilta saamat lahjat. Aattona käytiin myös Loxton historical villagessa. Historiallinen kylä oli kyllä tosi mielenkiintoinen paluu aikaan, jolloin tekniikka ei ollut vielä niin kehittynyttä ja ruokakin tuli pöytään suoraan pellolta. Historiallisessa kylässä on 45 erilaista rakennusta, jotka on sisustettu entisajan tyyliin.
Historiallinen kylä sai meidät pohtimaan, että olivatko asiat kuitenkin paremmin ennen vanhaan? Olisi todella hienoa, jos saisi mahdollisuuden palata 100 vuotta ajassa taaksepäin. Historiallisen kylän katukuvassa oli paljon erilaisten kädentaitajien liikkeitä mm. nahkurin, vaatturin ja puusepän liikkeet. Missä ovat tällaiset erikoistaitajat nykypäivänä? Onko tekniikka syrjättäynyt ihmisen kokonaan?
Loxton on myös saanut meidät pohtimaan enemmän lähipalvelujen ja tuotteiden merkitystä. On ihan mieletöntä laittaa joka päivä ruokaa tuoreista vihanneksista ja lihasta. Kaupassa käydessä ei tee enää yhtään mieli ostaa pikaruokaa tai tyhjiöpakattuja lihoja tai muita valmisteita. Tämän kuukauden aikana mitä ollaan nyt oltu Loxtonissa, ollaan päästy poimimaan mm. appelssiineja, aprikooseja, papuja ja chilejä. Ollaan myös saatu lisää ymmärrystä siihen mistä ruuan hinta kaupassa oikeasti koostuu. Esim. vihanneksissa on melkoinen työ ennen kuin ne päätyvät kaupan hyllylle ja kuitenkin kilohinta työhön nähden on melko pieni. Jos joskus meinataan omaa pienimuotoista ravintolayritystä pistää pystyyn, niin tämä aika täällä on oivaa oppia siihen. Pakko vielä mainita, kun vauhtiin pääsee, että japanilaiset ja korealaiset tekee ihan mieletöntä ruokaa joka päivä ja käyttää jos jonkinmoisia mausteita ja kastikkeita. Ollaan myös opittu ruoanlaitosta uusia niksejä sivusta seuraten. Japanilaisen tytön, Shiorin, kanssa maistellaan aina toistemme ruokia. Ja meidän uusi harrastus on tehdä itsepuristettua appelssiinimehua itse varastetuista appelssiineistä tietenkin.. ;)
Palatakseni taas alkuperäiseen asiaan, niin joulupäivästä vielä muutama sananen. 25.päivä, jolloin australialaiset virallisesti juhlivat joulua hostelli tarjosi meille joululounaan. Oli kiva saada kaikki koolle ja ruoka oli todella herkullista. Menu koostui kalkkunasta, kinkusta, kanasta, kevätkääryleistä, pasteijoista ja erilaisista salaateista. Jälkiruuaksi oli cupcakeseja. Joulupäivästä voikin hypätä suoraan uuteen vuoteen, koska viikko meni melkeinpä vaan ruokaa sulatessa ja aikaa kulutellessa. Työrintamalla nimittäin oli todella hiljaista.
Uutena vuotena kitkettiin intialaisella miehellä rikkaruohoja aamupäivä, jeij. Töistä tullessa kaivettiin Finlandia vodka pullo pakkasesta ja todettiin, että se on syväjäässä. Mikä herätti kovasti huvitusta, koska viinanhan ei pitäisi pakastua...Ilta meni sitten jälleen hostelliporukan kanssa jutustellessa ja beerbongia pelatessa, jossa Jarkko taas pääsi näyttämään kyntensä. Ennen vuoden vaihtumista japanilaiset tekivät koko porukalle jäävedessä lilluvia nuudeleita ja wasabi-kastiketta, mikä oli hieman outoa ja ensimmäinen ei niin makuhermoja kutkutteleva ruoka. Japanilaisten perinteenä on kuulemma myös valvoa koko uudenvuoden yö auringonnousuun saakka. Se tuottaa kuulemma hyvää onnea uudelle vuodelle. Jarkon kanssa ei kuitenkaan päästy todistamaan, että valvoiko kukaan loppuun saakka. Yöllä päädyttiin myös paikalliseen ”discoon”, jossa oli ehkä kymmenen paikkakuntalaista ja tunnelma katossa ja katto matalalla, mutta pääsiin viela joraamaan kuitenkin illan viimeiset gang nam styletkin. Ja näin se vuosi vain vaihtui Australiassa.
Seuraavat kolme viikkoa ollaan vielä Loxtonissa ja yritetään tehdä niin paljon töitä kuin mahdollista. 26. päivä Adelaidessa olisi Big Day Out festarit, jonne olisi tarkoitus suunnata kuuntelemaan Red hot chili pepperssiä ja The Killerssiä. Mutta katsotaan miten suunnitelmien jälleen käy..
Heei, luin aikaisemmista postauksistasi että päädyit keskeyttämään vaihtovuoden ja palaamaan Suomeen. Puhuitko aluksi mentorisi kanssa asiasta ja miten hän suhtautui? Mitenkä yleensäkin rotarit Ausseissa ja Suomessa suhtautuivat kotiinpaluuseen? Tai oletko katunut koskaan päätöstäsi? Olen juuri viettämässä vaihtovuotta ja olen pohdiskellut paljon asioita. Vuosi ympäristössä, jossa ei voi sanoa täysin viihtyvänsä, on rankka. Ihanaa kuitenkin että oot nyt voinu toteuttaa sun aussiseikkailun! :)
VastaaPoistaHeips! :)
PoistaPuhuin mentorin, host-perheen ja district chairmannin kanssa asiasta. Ja kylla sita jokunen hetki pyoriteltiin. Kotiinpaluuseen suhtauduttiin ihan hyvin, mutta ei sita tietenkaan kenellekkaan suositella. Osa ihmisista ymmarsi ratkaisun hyvin, osa hieman huonommin, mutta niinhan se yleensa menee elamassa kaiken suhteen.
Kuitenkin suosittelen miettimaan ja punnitsemaan asioita kaikessa rauhassa. Muutamat ensimmaiset kuukaudet on aina rankkoja ja jos on ongelmia, niin niista kannattaa puhua hyvissa ajoin ja katsoa voiko tehda jotain muutoksia esim. koulun tms. suhteen. Pidan sulle kylla paljon peukkuja, etta sun vaihtovuodesta tulisi unohtumaton! :)
Mulle kylla sopii tammoinen omatoimimatkailu paljon paremmin, mutta Rotary-vaihtokokemuskin oli kylla omalla tavallaan tosi hyva kokemus! Niin ja en ole kylla paivaakaan katunut, etta palasin silloin kotiin. Sopi paljon paremmin sen hetkiseen elamantilanteeseen silloin ja nyt paatettiin sitten palata Australiaan vahan erilaiselle reissulle. :)